Huippukokouspäätökset olivat kriisinhoidon ensiaskel

Henna Hopia, Verkko Uutiset (Finland), 16.12.2011

Quotes

Link to original article


Tutkija ennustaa, että jatkossa EU hoitaa velkojaan yhteisvastuullisesti.

– Kriisin helpottamisen pääkohdat ovat sopimus viime viikon päätöksistä, EKP:n vahvempi osallistuminen kriisinhoitoon ja kolmantena jossain vaiheessa velkojen yhteisvastuu, brysseliläisen tutkimuslaitos European Policy Centren vanhempi tutkija Janis A. Emmanouilidis esittää.

Viime viikon huippukokouksesta analyysin kirjoittanut Emmanouilidis kertoo Nykypäivälle, että kasvanut epäily tehtyjä päätöksiä kohtaan oli odotettua. Moni kysymys odottaa vielä vastausta: saadaanko IMF: lle kaavailtu 200 miljardia kasaan, millä sopimuksilla päätökset tullaan toteuttamaan ja mikä on ei-euromaiden asema.

– Uskon, että päätökset tulevat voimaan mutta eri kysymys on, missä muodossa. Kysyttävä on myös, mihin se riittää. Jos tilanne huononee, sovitut resurssit eivät riitä pelastamaan suuria talouksia. Siihen tarvitaan Euroopan keskuspankkia, tutkija sanoo.

Eurobonditko ovella kolkuttavat?

Hänen mukaansa EKP:nkin toiminta antaisi vaan lisäaikaa. Lopulta on liikuttava jonkinlaiseen velkojen yhteisvastuullisuuteen, oli se sitten euro- tai vakausbondien kaltainen tai ehkä Saksalle helpommin myytävä tilapäinen roskapankkimalli.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuyn väliraportissa yhteisvastuu oli varovaisesti tekstiin kirjattuna, mutta huippukokouksen loppupäätelmiin se ei jäänyt.

Tutkijan mukaan tällaiset päätökset tarkoittaisivat, että integraatiossa mentäisiin jo tavoitellun fiskaaliunioninkin eli yhteisen verotuksen yli. Hänen mukaansa on kuitenkin tärkeää näyttää signaalia, että jäsenmaat ovat valmiita tekemään kaikkensa pelastaakseen euron.

– Markkinoille voisi riittää, jos ne voisivat luottaa siihen, että toimet ollaan toteuttamassa, vaikka siinä kestäisikin aikaa.

EVM pelastaakin päivän

Lontoon jäätyä ulos taloussopimuksesta ovat EU-juristit ovat pohtineet kuinka päätökset saataisiin sopimusteksteiksi jo maaliskuuhun mennessä. Komissio on arvioinut, että suurin osa asioista voidaan toteuttaa perinteisellä EU-lainsäädännöllä. Sen sijaan velkajarrun lisääminen perustuslakeihin ja sanktioiden saattaminen automaattisemmiksi vaatisivat ehkä uutta hallitustenvälistä sopimusta.

Emmanouilidiksen mukaan hallituksenvälinen sopimus voitaisiin korvata liittämällä fiskaalielementit osaksi sopimukseen pysyvästä kriisirahastosta, Euroopan rahoitusvakausmekanismi EVM:stä. Näin saataisiin aikaan eräänlainen vakaussopimus, jolla olisi ratifioituna vankka lakipohja.

EVM-sopimus voidaan toimeenpanna jo ennen kuin se on kaikkialla hyväksytty, siis kun sen ovat ratifioineet maat, jotka edustavat 90:ää prosenttia pääomasta. Tämä voisi antaa paremman takuun markkinoille, että sopimus mukaan lukien fiskaalisäännöt, tulevat todellakin voimaan. Tämä voisi myös saada saksalaiset lämpenemään kohti jonkinlaista yhteisvastuumallia, tutkija miettii.

Emmanouilidiksen mukaan Suomessa liioitellaan pelkoja, että Suomi jotenkin syrjäytyisi päätöksenteosta tao joutuisi maksamaan tahtomattaan. Hän muistuttaa, että määräenemmistöpäätös koskisi hätämenettelyä, joka käynnistyisi vain, jos komissio ja EKP katsoisivat sen tarpeelliseksi.

Hän ei osaa nähdä linkkiä Suomen kesäisiin vakuusvaatimuksiin, sillä EVM:ssä on kyse suuremmasta asiasta: tilanteesta, jossa koko euroalueen vakaus olisi vaarassa.

– En osaa kuvitella, että Suomi eristäytyisi ja olisi vastaan jotain mitä muut ajaisivat.

Hänen mukaansa jos Suomella olisi ongelma EVM-päätöksen kanssa, niin todennäköisesti olisi monella muullakin maksajamaalla. Esimerkiksi Saksassa käydään samaa keskustelua.

Nyt pitää vain etsiä kompromisseja, eikä edes ajatella jäävänsä pois.

– Ei ole mitään järkeä jäädä siitä ulos jos on osa yhteisvaluuttaa. EVM on niin oleellinen osa kriisiratkaisua niin miten voi sanoa että jäisi siitä ulkopuolelle, hän ihmettelee.

Hyvisten budjetit jäävät rauhaan

On syntynyt kysymyksiä siitä, päätetäänkö Suomen budjetista tulevaisuudessa Brysselissä. Huippukokous esitti, että komission kaksi marraskuista asetusehdotusta euromaiden budjettivalvonnasta hyväksyttäisiin mahdollisimman pian.

Komissio ehdottaa, että se saisi tarkastella jäsenmaiden budjettiluonnoksia jo ennen kansallisten parlamenttien käsittelyä. Tarkoituksena on huolehtia, että maa noudattaa vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjä. Emmanouilidis naurahtaakin, että Suomi kuuluu niihin maihin, jotka hoitavat talouttaan hyvin.

Komissio ehdottaa myös, että ongelmamaiden talouksia halutaan valvoa entistä tehostetummin ja tarvittaessa vaikka pakottaa vastaanottamaan laina-ohjelma, mikä meille sopinee hyvin.

Kyseessä ovat vasta ehdotukset ja ne menevät vielä jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin käsiteltäväksi. Ne kuitenkin halutaan voimaan viimeistään ensi kesänä.

Näitä sääntöjä vahvistavat huippukokouksessa sovitut toimet velkajarrun kirjaamisesta maiden perustuslakeihin tai vastaavan tason lainsäädäntöön, ja Suomen lämpimästi kannattama vakaus- ja kasvusopimusta rikkovien maiden sanktioiden saaminen automaattisemmaksi.

For the entire article see here.


Latest media contributions

Κατευθείαν στα βαθιά η φον ντερ Λάιεν
Quotes, Kathimerini (GR), 21.07.2019

"Das sollte die Warnlampen angehen lassen"
Quotes, Tagesspiegel (GER), 19.07.2019

Neue Chance für Spitzenkandidaten
Quotes, Wiener Zeitung, 18.07.2019

„Rede vor dem Parlament war entscheidend“
Interview, AufRuhr, 17.07.2019

Warum das EU-Parlament für Ursula von der Leyen stimmen sollte
Quotes, Frankfurter Rundschau, 16.07.2019

First Woman Chosen for Top E.U. Job Wins Confirmation
Quotes, New York Times, 16.07.2019

Setzt sich von der Leyen in Brüssel durch?
Talkshow, NDR Info Redezeit, 16.07.2019

Warum der SPD-Widerstand von der Leyen zusätzliche Stimmen bescheren könnte
Interview, Dresdner Neueste Nachrichten (DNN), 16.07.2019

Von der Leyen kämpft um den Kommissionspräsidentenposten
Quotes/Interview, ORF ZIB 2, 15.07.2019

Merkel’s Ally Pushes for Last-Minute Votes to Take Top EU Job
Quotes, Bloomberg, 15.07.2019


Media